tiistai 18. helmikuuta 2014

Wikistä wirtaa villasukille?

Tunti alkoi villasukan varren neulomisella, kuinkas muuten. Edellinen työ valmistui jo eilen aamulla, illalla sitten mieltä ja sormia kutkutti uuden työn alkamiseen. Tämän päivän aiheena oli: Onko wikistä mitään hyötyä yrityskäytössä?

Jälleen minulle uusi aluevaltaus, tutustuminen wikeihin. Onhan johonkin tuollaiseen törmännyt aikaisemminkin, mutta kovasti teettää aivotyötä, että mikä ihme tämä maailma on! Wikipediaa on toki tullut jonkin verran hyödynnettyä, noin niinkuin alustavana tiedonmurusen poimintana. Koulussamme kuitenkin kovasti korostetaan, että "älä käytä Wikipediaa tietolähteenä, täytyy löytyi muita kanavia, josta tiedon löytää / saa".

Mutta että wikit yrityskäytössä? Blogissa Lehmätkin lentäis kirjoittaja Harto Pönkä (oppimisen ja sosiaalisen median asiantuntija) toi mielestäni esille hyvin erilaisia käyttötapoja wiki-alustoille:

Yhteisöllinen tiedonprosessointi.
Ideoiden esilletuominen ja jakaminen.
Yhteinen dokumentointityökalu.
Tietokanta yrityksen tiedoille.
Projektinhallinta.
Uutisointikanava.

Vaikuttaa siis kovasti hyödylliselle tavalle / tyylille / paikalle tiedottaa ja kommunikoida yrityksen sisällä. Sitten ei ehkä olla enää niin riippuvaisia organisaation ylhäältä tulevista tiedonmurusista.  Jopa sähköposti saattaisi olla vähemmän kuormitettu, kun samat tiedot voi jakaa yhdellä alustalla suurelle joukolle ihmisiä. Entä sitten, kun wikin palvelin kaatuu? Onko koko firma jumissa sen jälkeen?

Pöngän käyttämissä lähteissä ja tutkimuksissa useimmat yritykset olivat yllättyneet positiivisesti henkilöstön kyvystä ja halusta käyttää wikiä, kunhan siihen oli päästy sisälle. Muutosvastarinta on normaalia kaikessa, mikä liittyy toimintatapojen muuttamiseen. Vanha tuttu on helpompi hallita ja mukavuusalueella haluttaisiin pysyä. Pianhan siitä wikistäkin tulee vanha tuttu - mikä onkaan seuraava askel?

maanantai 10. helmikuuta 2014

Yrittävä someetikko

Puikkojen lomassa ajatuksia riimittelen. Neulon ajatuksista verkkoa. Verkolla ideoita saalistan ja osan blogiin ripustan. Puiset puikot rauhoittavat levottoman mielen ja rentouttavat kiiruhtavan kielen. Ei kylmää kilinää, vaan lämmintä tuntua ja hiljaisuutta, kun lanka siirtyy puikolta toiselle luoden silmuikoiden loppumattoman maton, kuin ajatuskartan. Ehkä tämän kertainen tehtävä sittenkin kypsyi jossakin tuolla aivojen mutkissa järjelliseen muotoon.

Jos minä aloittaisin yrittäjänä (ihmeiden aika ei olisi ohi!) teettäisin toki kotisivut yritykselleni. Kotisivuille tarina yrityksestä - sillä historiaa ei vielä olisi siinä kohtaa. Luovia kuvia, jotka jotenkin liittyisivät tietenkin aiheeseen, ehkä jopa paikkaan, mikäli olisi "kivijalka"-yritys. Mahdollisia aukioloaikoja (jälleen kivijalkayritys) ja saavutettavuus muuten (sähköposti, puh, osoite). Ja tietysti kuvauksia tuotteista ja/tai palveluista, joita yritys tuottaisi tai välittäisi.

Facebook tuntuu olevan vielä aika tärkeä kanava tällä hetkellä, vaikka moni sille povaakin laskevaa aaltoa. Päivitys tällä rintamalla vaikuttaa olevan elintärkeää, mitä säännöllisemmin ja kohtuu usein, sitä parempi - kilpailuja unohtamatta. Linkedln näyttäisi olevan sellainen asiantuntijafoorumi, joten ehkä sinne myös.

Kanavien valinta riippuu paljon alasta. Tarjotaanko tietoa tavallisille tallaajille vai jonkin erityisalan osaajille. Alakohtaisia omia foorumeja on olemassa, joten niistä tarvitsisi ottaa selvää.

"Yrittävä someetikko" on siis uusi yrittäjä somessa - ihan omintakeinen sanaselitys.

Ensi kertaan.

maanantai 3. helmikuuta 2014

SOME vai so me?

Hello kurssikaverit ja muut lukijat! Tahallani laitoin otsikon tuollaiseksi: "sosiaalinen media vai niin minua (minun laistani tekemistä, kirjoittamista, elämistä...)".

Minulle se on "some", jotakin ulkoavaruudesta, outo lintu, kummajainen, liikaa - hmm, mitähän vielä? Toiset ovat niin kotonaan vaikka minkälaisissa sovelluksissa, mitä uudempi ja jännempi, sitä parempi. Tämä villasukkatassuttelija on kotonaan omalla soffalla, neule käsissään ja tulenloimotus pystyuunissa. Vielä parempi, jos on kupponen kuumaa teetä käden ulottuvilla. Puhelin siltä varalta lähellä, että jos lapset kaipaavat, niin eipähän tarvitse nousta mukavasta asennosta vain puhelimen takia =).

Tuosta voinee päätellä, että kirjoittajan some-käyttö on aika lailla rajoittunut: blokin aloitus kurssin takia. Vaan eipä tämä kirjoittaminen ihan niin pelottavaa olekaan, kuin alkuaan kauhistelin. Hui, tästähän saattaa saada tartunnan, tulla riippuvaiseksi omien aatosten kirjaamisesta. Niin lienee käynyt aika monelle, ihan vahingossa. Ai joo, lasketaankohan Skype myös someksi? Sitä muuten käytän lähes päivittäin - olosuhteiden luoma tarve. Kummasti alkoi sovellus kiinnostamaan. En olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten.

Kun olen mainostanut itseäni villasukkafriikiksi, niin muutamia on alkanut kiinnostaa, että onko siellä sanan takana jotakin, ihan oikeastikin. Tässäpä tulee yksi ja profiilikuvassa toinen - hih, onnistuin ihan itse saamaan ne tänne "masiinaan", olen jotensakin tyytyväinen saavutukseeni. Saattaapi olla, että vielä jossain vaiheessa tulee jotain lisää, jahka ehdin tutustua tuohon kuvien käsittelyyn hieman enemmän.

Ensi kertaan.
Villasukkafriikin tekosia